Julkkiksen oikeastaan pitäisi olla luomassa tietä siihen, että sitä elämänaluetta voi harrastaa rakentavassa hengessä hyvällä laadulla erityisemmittä katkoitta tai takeltelemisitta kuin missä hän on esillä, mistä esimerkkinä tulee toimineeksi. Siksi hyvin sujuvasta harrastuksesta voi käsittääkseni blogata, mutta jos tulee pitkiä taukoja, niin ei. (Tätä en ole itse onnistunut aina noudattamaan. Moni blogini on alkanut hyvin ja mennyt myöhemmin jumiin, kun kumminkin on tuntunut, että tämän vielä haluan kertoa. Olisi kai pitänyt jättää nuo lisäuykset pois, tai tehdä erillinen selkeästi jumissa olevan tekemäksi mainittu blogi/blogimerkintä aiheesta ajattelen ahrrastustani mutta se on jumissa.) Niinhän se on, että monissa harrastuksissa on jaksottaisuutta tai sitten bloggaaminen häiritsee harrastamista ja siksi jää jumiin.
Kuinka laajasta julkisuudesta sitten voi haaveilla? Voinko haaveilla poptähden urasta? Yleensä on hyvä, jos on taitavia innostuneita esikuvia. Heiltä oppii paljon. Ja se parantaa omia käytännön mahdollisuuksia kehittyä oikeasti taitavaksi. Mutta toisaalta yleensä on kai niin, että kullakin ihmisellä on omat vahvuutensa ja heikkoutensa ja oma luonteenlaatunsa, omantyyppisensä sosiaaliset suhteet. Vaikka hän oppii iän tuoman elämänkokemuksen myötä paljon monenlaista, säilyy hän silti pitkälti samana luonteenlaatuna. Niinpä hänen kiinnostavuutensa pysyy samantapaisen ryhmän sisäisenä kuin mitä hän jonkin verran nuorempana arvioi sen voivan tulevaisuudessa olla. Maailmantähdellä on oltava paljon annettavanaan ja hänen on oltava jotenkin sopiva monelle malliksi. Se vasta tuo tilausta hänen esiintymisilleen. Mutta taito yksinään ei riitä, sillä tavallisempi voi olla parempi malli, helpompi seurata. Joku voi olla etevä jossakin muttei kuitenkaan useimmille sopiva. Tavallisinta on kai olla jonkin aiheen harrastajien tai ammattilaisten tyyppinen ja siis heille kiinnostava muttei laajemmin. Miten monta eri musiikkimakua vaikka tuttavillasi jo on, saati sitten laajemmalla joukolla!
Ja mitä tuo julkisuus sitten tuo? Vakiintunutta asemaa, mutta myös kilpailijoita. Onni on niitä asioita joista halutaan ottaa mallia, ja siksi julkisuudessa tyypillinen, ei julkisuuden tuote. Samoin taito. Taitavia ja onnellisia on paljon enemmän kuin julkisuuden henkilöitä. Elämä ilman julkisuutta on kai helmpompaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti